Transhumanismi on kiehtova aihe “teknologiasta, jota käytetään ihmiskunnan parantamiseen”. Ja tämä ei tarkoita parantumista millään abstraktilla tavalla… se tarkoittaa kirjaimellisesti parantamista tekemällä meistä vahvempia, nopeampia ja älykkäämpiä. Se on aika jännittävä konsepti.
Transhumaanista teknologiaa voi joskus olla vaikea määritellä, mutta esimerkki transhumaanista käsitteestä voi olla silmäpala, jonka avulla voimme nähdä paljon kauemmaksi, tai se voi olla siru, joka saa meidät ajattelemaan älykkäämmin. Se voi olla myös jotain biologista, kuten geenidopinginjektio, joka tekee meistä pysyvästi vahvempia. Ja ennen kuin luulet, että tämä kuulostaa hullulta – muista, että kaikki nämä tekniikat ovat olemassa (tai ainakin tämän kaltaisia tekniikoita kussakin tapauksessa).
Kysymys ei siis ole siitä, onko transhumanismista suuri vaikuttaja seuraavina vuosikymmeninä, vaan siitä, pitäisikö sen olla ja miten käsittelemme sitä.
Transhumanismin hämmästyttävä lupaus
Ensinnäkin voi olla helppoa antaa transhumanismille peukku ylös ja hypätä sisään molemmilla jaloilla ensin. Kukapa ei haluaisi olla älykkäämpi, nopeampi tai vahvempi yhdessä yössä? Tämä antaisi meille mahdollisuuden ilmaista itseämme uusilla tavoilla, saavuttaa uusi vapauden taso ja jättää taakseen paljon epävarmuutta ja epäilyksiä. Sillä voi olla myös lukemattomia muita etuja – se voisi lopettaa maailman nälänhädän, jos pystyisimme tehostamaan polttoaineenkulutustamme, ja se voisi auttaa meitä edistämään tiedettä entisestään, jos se parantaisi kognitiotamme ja nostaisi koko väestön keskimääräistä älykkyysosamäärää. Nää on ihan uskomattomia plussia…
Sillä välin asiat, kuten vammat ja monet sairaudet, voivat jäädä menneisyyteen. Tällä hetkellä käytämme pyörätuoleja ja liikkuaksemme, kun jalkamme pettää meidät. Jatkossa korjaamme ne jalat yhdellä injektiolla.
Negatiivit
Sitten on kuitenkin huonot puolet. Ensinnäkin teknologian käyttäminen kykyjemme parantamiseen voisi viedä osan omista saavutuksistamme. Jos voitamme kilpailun ruiskeella saadaksemme lisää nopeita lihassyitä, voitimmeko todella sen kilpailun?
Tarkemmin sanottuna jotkut ihmiset pääsevät käyttämään tätä tekniikkaa helpommin kuin toiset – hinta on todennäköisimmin suurin este. Kuvittele, että lähetät lapsesi kouluun, jossa puolella oppilaista älykkyysosamäärä oli 300 ja iho erittäin kestävä, koska heidän vanhemmillaan oli varaa tekniikkaan. Tämä voisi luoda paljon suuremman ja juurtuneen luokkajaon.
Sitten on ilmeinen mahdollisuus aseistaa osaa tästä tekniikasta – superpahikset voivat todellakin olla todellinen huolenaihe ja yhden henkilön mahdollisesti aiheuttama vahinko voi olla paljon suurempi kuin koskaan ennen.
Ongelmana on, että tätä on uskomattoman vaikea säännellä. Jos jatkamme sairauksien ja vamman hoitoon suunniteltujen teknologioiden kehittämistä, tuotamme transihmismahdollisuuksia. Ja jos yksi henkilö saa käsiinsä nämä tekniikat mustilta markkinoilta… niin eikö ainoa vaihtoehto ole avata ne myös kaikille muille?